Asetus
4/13
Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013
——————
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 g §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:
1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanva-aista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n 2 momentin mukaisia rakennusluokkia ja ra-kennuksia, joita energiatehokkuuden paran-tamisvelvollisuus ei koske, ovat:
1) rakennukset niiltä osin, kun ne on suo-jeltu ja määräyksien noudattaminen aiheut-taisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä;
2) tuotantorakennukset, joissa tuotantopro-sessi luovuttaa niin suuren määrän lämpö-energiaa, että halutun huonelämpötilan ai-kaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvi-taan vain vähäisessä määrin muuta lämmi-tysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmi-tyskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai li-säisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta;
3) rakennukset, joiden pinta-ala on enin-tään 50 m²;
4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen;
5) kasvihuoneet, väestönsuojat tai muut ra-kennukset, joiden käyttö alkuperäiseen käyt-tötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuu-den parantamisvaatimuksia noudatettaessa;
6) loma-asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmi-tysjärjestelmää;
7) määräajan paikallaan pysytettävät siirto-kelpoiset rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu;
8) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.
2 § Energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu

Rakennuksen korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen energialas-kennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristö-
ministeriön asetusta rakennusten energiate-hokkuudesta (Suomen rakentamismääräys-kokoelma 2/11).
Rakennuksen käyttötarkoituksen pysyessä ennallaan voidaan kesäajan huonelämpötilan laskenta jättää tekemättä, jos muuten voidaan varmistua, että rakennuksen ominaisuudet eivät korjauksen tai muutoksen johdosta heikkene.
Korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän on lupaan tarvittavan suunnittelun yh-teydessä esitettävä toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko rakennuksesta hankkeen laajuuden ja päättä-mänsä tavan mukaisesti.
Jos rakennuksen käyttötarkoituksen mukai-sia ominaisuuksia parannetaan, rakennuksen energiankulutus saa kasvaa ominaisuuksien parantamisesta johtuvalla laskennallisella määrällä.

3 § Laskentaperiaatteet

Rakennusosiin tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvien rakennuksen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaan tai osittain tekemättä jättämistä voidaan kom-pensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet vaatimusten mukainen taso ylittäen.
Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lä-hellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa raken-nuksissa.
Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjes-telmä on mitoitettava vähintään laskennalli-sesti tarvittavalle täydelle lämmitysteholle. Lämmitystehoon ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta.
Kesäaikaisen ylilämpenemisen estäminen passiivisilla keinoilla voidaan laskea hyödyk-si, kun suunnitellaan rakennuksen energiate-hokkuuden parantamista.
4 §Rakennusosakohtaiset vaatimukset

Kun rakennuksen energiatehokkuuden pa-rantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennusosakohtaisesti, on noudatettava seu-raavia vaatimuksia;
1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0.17 W/(m2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhtey-dessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m2 K) tai parempi.
2) Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0.09 W/(m2 K). Raken-nuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m2 K) tai parempi.
3) Alapohja: Energiatehokkuutta paranne-taan mahdollisuuksien mukaan.
4) Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1.0 W/(m2 K) tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdolli-suuksien mukaan.

5 §Teknisten järjestelmien vaatimukset

Kun rakennuksen teknisiä järjestelmiä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan, on noudatettava seuraavia vaatimuksia;
1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmas-ta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %.
2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestel-män ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s).
3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kW/(m³/s).
4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköte-ho saa olla enintään 2,5 kW/(m³/s).
5) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusi-misen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan.
3
6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään.

6 § Energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain

Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennuksen standardikäyttöön perustuvaa energiankulutusta pienentämällä, on raken-nusluokittain noudatettava seuraavia energiankulutuksen vaatimuksia:
1) Pien-, rivi- ja ketjutalo ≤ 180 kWh/m2
2) Asuinkerrostalo ≤ 130 kWh/m2
3) Toimisto ≤ 145 kWh/m2
4) Opetusrakennus ≤ 150 kWh/m2
5) Päiväkoti ≤ 150 kWh/m2
6) Liikerakennus ≤ 180 kWh/m2
7) Majoitusliikerakennus ≤ 180 kWh/m2
8) Muu liikuntahalli kuin jää- ja uimahalli ≤ 170 kWh/m2
9) Sairaala ≤ 370 kWh/m2

7 § E-luku-vaatimus rakennusluokittain

Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennuksen standardikäyttöön perustuvaa kokonaisenergiankulutusta (E-luku, kWh/m²) pienentämällä, on laskettava rakennukselle ominainen rakennusluokan mukainen kulutus seuraavien kaavojen mukaisesti:
1) Pien-, rivi, ja ketjutalo: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
2) Asuinkerrostalo: E-vaadittu ≤ 0,85 x E-laskettu
3) Toimisto: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
4) Opetusrakennus: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
5) Päiväkoti: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
6) Liikerakennus: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
7) Majoitusliikerakennus: E-vaadittu ≤ 0,7 x E-laskettu
8) Muu liikuntahalli kuin jää- ja uimahalli: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
9) Sairaala: E-vaadittu ≤ 0,8 x E-laskettu
8 § Vaihtoehtoiset tavat energiatehokkuuden parantamiseksi

Luvanvaraiseen rakennushankkeeseen ryhtyvän on valittava rakennusosien tai raken-nuksen energiatehokkuuden parantamiseksi jokin seuraavista vaihtoehdoista:
1) rakennus täyttää peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien rakennusosien osalta 4 §:ssä säädetyt rakennusosakohtaiset vaatimukset;
2) rakennuksen energiankulutus on enin-tään 6 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukai-nen;
3) rakennuksen kokonaisenergiankulutus on enintään 7 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukainen.
Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimi-sessa sovelletaan 5 §:n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta kos-kevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta.
9 § Energiatehokkuuden parantaminen usean korjauksen yhteisvaikutuksena

Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä on valinnut 8 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitun vaihtoehdon, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta rakennuksen korjausten yhteisvaikutuksena on laadittava suunnitelma. Suunnitelma toimitetaan raken-nusvalvontaviranomaiselle luvan hakemisen yhteydessä. Suunnitelman mukaiset toimen-piteet voidaan toteuttaa vaiheittain useana erillisenä korjaushankkeena. Suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittavat muutokset seuraavissa vaiheissa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta yhteisvaikutuksena parantavien korjausten suunnittelun yhteydessä esitettävä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus.
Kokonaisvaikutusta ei tarvitse arvioida erikseen, jos rakennushankkeessa noudatetaan rakennusosakohtaisesti 4 §:ssä säädettyjä vaatimuksia ja teknisten järjestelmien osalta 5 §:ssä säädettyjä vaatimuksia sellaisenaan tai viranomaislupaa edellyttävän korjauksen yhteydessä tehtävän energiatehokkuuden parannuksen vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen on vähäinen tai olematon.
Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, korjauksen tai ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhemmin toteutettavaa hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä.
10 § Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät

Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta.
Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristävyys varmistetaan.
11 § Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (Suomen rakentamismääräyskokoelma 1/11).
Asuinrakennusten energian tai kokonaisenergian kulutusta laskettaessa on käytettävä ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h, jos suunniteltu ilmanvaihto ei ole tätä suurempi. Muiden kuin asuinrakennusten suunnitelmien laskelmissa on käytettävä ilmanvaihtokertoimena uudisrakentamisen vaatimukset täyttävää arvoa, jos suunniteltu ilmanvaihto ei ole tätä suurempi.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esitettävä tarvittaessa rakennuksen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä koskevissa suunnitelmissa, kuinka varmistetaan ilmanvaihdon oikea toiminta ja kuinka huolehditaan riittävästä tuloilman saannista, kun kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus.
Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla huoneistokohtaisia lämmön talteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää.
12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmis-tettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö.
Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.
13 § Energiatehokkuuden paranemisen osoittaminen

Ikkunan, ulko-oven ja vaipan osan osalta energiatehokkuuden paraneminen voidaan osoittaa 4 §:n mukaisella tai sitä pienemmällä lämmönläpäisykertoimella. Teknisten järjestelmien osalta energiatehokkuuden paraneminen voidaan osoittaa 5 §:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisella tai sitä energiatehokkaammalla toteutuksella.
Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta parantavien toimenpitei-den kokonaisuus parantaa rakennuksen standardikäytön mukaista energiatehokkuutta vähintään 6 tai 7 §:n mukaisesti.
Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa, että hänen aiemmin toteuttamansa 9 §:n mukaiset, rakennuksen standardikäytön mukaista energiatehokkuutta parantavat lupaa edellyttämättömät toimenpiteet lasketaan hyväksi, tulee luvan hakemisen yhteydessä toimittaa tarvittavat selvitykset rakennusvalvontaviranomaiselle.
14 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesä-kuuta 2013. Muihin kuin viranomaisten käy-tössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelle-taan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2013.
Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Yli-insinööri Jyrki Kauppinen